HIM: Pretending

En olekaan kirjoitellut vähään aikaan, sillä en ole oikeastaan tehnyt mitään. Ellei tekemiseksi sitten lasketa obsessiivista netissä roikkumista. Jostain syystä tällä nykyajan ihme internetillä on minuun vahva side, sillä muistan kun ensimmäisen kerran meille tuli kotiin netti ollessani 8. luokalla, roikuin siellä (täällä?)  jatkuvasti, mikä ei luonnollisesti miellyttänyt isääni (laskunmaksajaa). Sitten yhteys vain pimahti, eikä veljeni  ystävä, joka on työskennellyt tietokoneiden kanssa, saanut sitä toimimaan. Joten edessä oli monta  vuotta  yleisten tietokoneiden armoilla roikkumista, kunnes nyt muutin omaan kämppään, jossa yhteys kuuluu vuokraan. Tämä on sitten johtanut 12 tuntisiin nettisessioihin. Suosikkini taisi olla viime pe-la yö, jolloin kotiin tultuani tuolta viimeksi mainitsemaltani keikalta roikuin netissä aamu klo 11 asti. No mitä helvettiä sinä sitten siellä teet?, kysymys voisi kuulua. Se onkin hyvä kysymys, sillä en tee mitään. Tai siis, en mitään järkevää. Jos vaikka irkkaisin, olisi tuo ymmärrettävää, mutta itse asiassa vaikka asensinkin irkin tällä viikolla ystäväni T:n "painostuksesta", en oikeastaan sitä harrasta.  T:n kanssa juorumme pari tuntia parin päivän välein; esiin on tullut mielenkiintoisia asioita kummankin elämästä, joista kasvoikkain ei varmasti tulisi puhuttua (paitsi ehkä 14 kaljan kohdalla). Samaan kai tämä blogikin perustuu: fyysinen kasvottomuus luo vapautta. Useimmiten roikun erinäisillä keskustelupalstoilla, vaikka en edes hirveän paljon kirjoita niihin. Nettikieli on mennyt minulle vieraaksi, tai siis ymmärrän kyllä useimmiten, mutta en heti. Onneksi on www.urbandictionary.com. En kyllä ikinä suostuisi kirjoittamaan Stfu ur krazi biacth lol !! :P Ja nekin, jotka yrittävät kirjoittaa englantia oikein, tekevät kaameita virheitä! Okei, en väitä itsekään puhuvani/kirjoittavani standardikieltä äidinkielelläni, mutta en varmaan kirjoittaisi esim. sanaa \"scene\" \"seen\", jos englanti äidinkieleni olisi. Olenkin miettinyt, tälläisen 8 ov:n opintojen pohjalta englannin filologiassa, että tulevaisuuden kielentutkijat tulevat pitämään seminaarejaan \"Internetkielen vaikutuksista englannin kielen kirjoitusasun muutoksiin 1994-2024\".

Mitäs muuta. Lainasin taas kauhean kasan kirjoja kirjastosta, enkä ole  lukenut ainoatakaan. Itse asiassa lainasin materiaalia silmällä pitäen kehittämääni sarjakuvaa varten. Minulla on jo kaksi hyvää tarinalinjaa mielessäni, sääli vain että
1) en osaa piirtää
2)en osaa kehitellä jäntevää dramaturgiaa.
Mutta mielessäni se on kyllä mitä mainioin sarjakuva! Kun sopiva tekniikka kehitetään, lupaan skannata tänne kuvat, jotka ovat aivoissani.

Luin uudestaan Nick Hornbyn Uskollisen äänentoiston. Leffaversion olenkin nähnyt noin kymmenen kertaa. Mielestäni se leffa/kirja vain toimii: päähenkilö on miellyttävä, muttei siloiteltu. Olen aina pitänyt kirjan siitä huomiosta, että ihmisiä arvostellaan ei sen perusteella, millaisia he ovat, vaan sen, mistä he pitävät, koska olen itse juuri sellainen. Jos ihminen ei ole ollenkaan kiinnostunut musiikista, mielestäni hän on todella hengeltään köyhä. Jos hän pitää todella surkeasta musiikista, suhtaudun ainakin mieleni taka-alalla hieman ylimielisesti heihin, vaikken itse mikään suuri musiikkitietäjä olekaan( jos joku miettii tuota HIMä päivän piisinä niin päätin sallia itselleni vähän pateettisuutta...ja kannustan niitä, että "valloittavat" Amerikan markkinat, jos ei muuten niin siksi, että Ville Valon karismalla varustettuja (rock)-henkilöitä (huom. ei persoonia: trendilehdet on kupannut sen termin kuoliaaksi) ei tule montaa vuosikymmenessä vastaan). Sama pätee politiikkaan: jos joku on täysin vastaiselle poliittisella kannalla kanssani, on se vierannuttava elementti (vaikka tietysti poliittinen kanta kertoo kyllä arvomaailmasta). Mutta, päähenkilöllä on tapana tehdä listoja, ja sen kunniaksi päätin tehdä muutaman.
Maailman kauneimmat(huom. ei välttämättä parhaat) laulut top5
1.Amazing Grace -trad.
2.Arcade Fire: Neighborhood #1(Tunnels)
3.Air: Playground love
4.Manic Street Preachers: The Everlasting
5.CMX: Pelasta maailma
Bubblin\' under
 Jeff Buckley: Hallelujah
Oi jouluyö, O Holy Night O Helga natt- (Jussi Björling-versio), näin lähenevän joulun kunniaksi

Hmm, kolme uskonnollista laulua...veeri inerestin. Mutta en olekaan koskaan väittänytkään, etten esim. pidä uskonnollisesta taiteesta. Mutta kaikenmaailman Creedit ja PODit vois kyllä heittää...no, vaikka otsikon \"Toivottavasti emme kuule heistä enää koskaan\" alle. MSP: n Everlasting ottaa aivoon sen \"miljoonan taalan\" sovituksen takia...liikaa jousia on liikaa! Ja tämä tulee henkilöltä, joka vieläkin pitää Apulannan Plastikista! Pitäisi löytää jokin vaihtoehtoinen versio tosta albumiversiosta, tosin en pidä livejutuista..oh well. Aika itsestäänselviä valintoja kaikki, en jaksanut teeskennellä kuulia.

Top 5 Guilty pleasure lössöballadit
1.Negative: Frozen to lose it all
2.Brian McFadden: Real to me
3.David Charvet:Leap of Faith
4.Robbie Williams: Feel
5. Dido: White flag

*punastuu* Mut otan sen merkkinä, etten ole vielä toivoton kyynikko, itse asiassa aika romanttissieluinenkin joskus.

Top5 Arvostetut bändit, joista en pidä
1.U2
2.CMX
3.Rolling Stones
4.Guns n\' Roses
5.Ryan Adams

Hmm, tää oli vaikeempaa kuin luulin..U2 oli helppo valinta mutta..CMX oli vähän epäreilua laittaa kun pidän todella paljon kahdesta niiden piisistä (Pelasta maailma, Meidän syntimme), mutta ne onkin niitä kaikkein popimpia kappaleita. En kyllä lämpene oikein millekään progelle, mutta en ole kuullut tarpeeksi, jotta voisin laittaa muita progebändejä listalle. Rollarit ja Gunnarit ei vain tipu, tai onhan Paint it Black aivan kylmäävän hieno piisi. Ryan Adams pääsi listalle sen takia, että miehen alkutuotantoa ylistettiin aivan julmetusti ja kuuntelin yhtä hänen levyään sen takia varmaan 12 h putkeen, mutta ei vain avautunut. En siis nyt varsinaisesti vihaa/voimakkaasti vieroksu, mutta ei vain auennut.