T.Rex: Ride a white swan
Hitto, kyllähän minun pitäisi tuntea itseni ja tietää, että
innostukseni eri asioihin laimenee yhtä nopeasti kuin syttyy, mutta en
arvannut, että tämä blogi olisi yksi niistä asioista. Olin siis viikko
sitten Tampereelle viikonlopun, enkä saanut kirjoitetuksi asiasta ennen
kuin nyt, vaikka joka päivä olenkin netissä roikkunut.
Menin siis perjantaina T:n luokse Tampereelle, ja olin myöhästyä
junasta, kun en vain saanut lähdettyä. Jouduin sitten hölkkäämään
puolijuoksua pitkin katuja junaan, mutta ehdin jollain parin minuutin
marginaalilla. Junassa teeskentelin lukevani tenttiin, mutta tein sen
virheen, että kuuntelin levyä, joten keskittymiskyky meni siihen.
Tampereelle menin sillä teemalla, että T tiesi jonkun erään mielestään
tosi kivan baarin, jonka halusi esitellä minullekin, ja luonnollisesti
halusimme muutenkin nähdä, kun eri paikkakunnilla asumme. AV tuli myös
mukaan, mistä olin hieman hämmästynyt, sillä hän ei baareilusta juuri
piittaa. Etkot menivät odotetusti, humalluimme pikkuhiljaa ja aloin
taas leikkiä dominoivaa dj:ta. Itse baari, Doris, osoittautuikin
mukavaksi mestaksi ja siellä soi keskimääräistä parempi musiikki, kuten
T oli luvannutkin. Baarissa soi jostain syytä HIMin uusin levy,
joka johti keskusteluun henkilöistä, joilla on karismaa (Ville
Valollahan sitä on), ja erityisesti tuntemiimme henkilöihin, kenellä
sitä on. Tämä luonnollisesti johti yläasteangstailuun, olen oikeasti
sitä mieltä, että vaikka minusta tulisi maailman suosituin ja
menestynein henkilö, jotkut yläastetutut pelkällä muutamalla sanalla
pystyisivät varmaan vieläkin saamaan itsetuntoni nollille. Yläaste on
traumaattista aikaa! Lähdinkin aikoinaan lukioon toiselle
paikkakunnalle osittain siksi, että kotikuntani "sisäsiitoiset" piirit
alkoivat ahdistaa. Baarissa oli sitä normaalia, joimme,
humalluimme siten lisää ja tanssimme hyvät piisit. T kavereita oli
paljon paikalla ja meidät esiteltiin heille. Illan mittaa tilasin
luonnollisesti Jack Danielsin, koska olen jopa huomannut alkavani pitää
sen mausta. Jossain vaiheessa iltaa olin lähes sammumispisteessässä,
mutta se kyllä johtui enemmän siitä, että olin nukkunut edellisenä yönä
n. kaksi tuntia kuin juomani alkoholin määrästä(joka ei ollut kovin
suuri, omalla mittapuullani ainakaan). Myöhemmin sain kuulla, että
T:llä ja AV:lla oli ollut "pitäkää X(minä)
sammumasta"- kampanja, johon oli värvätty myös T:n kavereita. Tämä oli
luonnollisesti hyvin noloa. Loppuillasta kyllä piristyinkin, mutta pian
koitti valomerkin aika, ja menimme (grillin kautta) T:n luokse. Oli
hauska ilta, ja jouduimme vakuuttmaan AV:lle, ettei baarissa oikeasti
ole niin hauskaa, itse asiassa usein aika tylsää, ja ettei hän
nyt missaa mtään olemalla käymättä baareissa.
Seuraava päivä oli rento, AV lähti kotiin, mutta minä jäin T:n luokse.
Tapasimme hänen bestiksensä ja menimme yhdessä syömään
meksikolaishenkiseen paikkaan, jossa meitä palveltiin hitaasti, sillä
paikka oli aika täynnä. Oikeasti, olen varma, että meidät ohitettiin
sen takia, että olimme nuoria. Illalla menimme pelaamaan seurapelejä,
jossa myös L:n poikaystävä PR liittyi seuraamme(hän on juuri muuttanut
Tamnpereelle). Pelasimme Aliasta, ja olin ihan jäässä. En ota tappioita
kevyesti! Pelasimme myöhemmin myös älyttömän kivaa korttipeliä
cirkusta, jossa PR:n kanssa pesimme jos ei nyt 100-0 niin 80-20 T:n ja
hänen kaverinsa. Sunnuntaina lähdin kohtuu aikaisin kotiin. Silti
onnistuin menemään aika viime hetkillä äänestämään. Yllätyin, että
Tarja ei saaanut enempää ääniä, ja että Matti Vanhanen hävisi niinkun
selkeästi Sauli Niinistölle. On ollut yllättävää, miten nopeasti
Niinöstö on kuronut Halosen etumatkaa kiinni. No, toivottavasti Tarja
kuitenkin voittaa selkeästi toisella kierroksella, mutta onhan se
demokratiankin kannalta ihan positiivista, ettei ole läpihuutovaaleja.
Tarkoituksena oli selittää myös männä viikon ja tänäsen tapahtumista, mutta silmät painuvat kiinni, joten niistä huomenna.
lauantai, 21. tammikuu 2006
Kommentit